Tapasin eilen tässä samassa hotellissa asuvan ison, rotevan irlantilaisen muurarin. Dennis oli vähän kuin orpo piru, istui yksin pöydässä, koska kaikki muut ympärillä puhuivat italiaa. Omistaja on nimittäin italialainen harmaatukkainen herra Da Papá. Kun Dennis kuuli, että puhuin englantia,
hän tarrautui minuun heti kuin hukkuva oljenkorteen. Hän kertoi paljon asioita rehevällä irlannin murteella, josta ymmärsin noin puolet. En kehdannut joka kerta keskeyttää, kun olin pudonnut kärryiltä, mutta sen kuitenkin ymmärsin, että hän oli käynyt naapurisaarella, Koh Phanganilla ja kehui sitä kovasti. Niinpä päätin tänään lähteä tutustumaan siihen. Ensin bussilla tämän saaren
pohjoisosaan ja Big Buddan laiturilta laivalle.
Koh Phangan vaikutti todella vähän alkuperäisemmältä, mutta kyllä sielläkin satamakylän muutamat pääkadut olivat jo aika markkinahenkisiä. Lähdin samalla laivalla takaisin noin tunnin
kuluttua ja tapasin silloin ensin Toshin Kanadasta, ja hän kehui jotain "sanktuarya", jossa oli ollut. Ja sitten tapasin ensimmäiset suomalaiset matkallani, Jussin ja Myhan Helsingistä.
Kun tulimme laivalta, tuli kova sadekuuro, ja kastuimme kaikki. Tässä on kuva, jossa istumme katetun avolavan penkeillä märkinä, ja muutama kuva Phanganilta, yhdessä on tyypillinen, pitkärikinen moottorivene, ja toisessa maalle rakennettuja laivanmuotoisia asuintaloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti